maanantai 20. heinäkuuta 2009

20.7.2009

Viikonloppu sujui osastoon tutustuessa ja sopeutumisessa. Arja mummu, Antti ja Marita kävivät myös moikkaamassa Aleksia. Aleksi on nyt todella räjähdys altis ja arka. Pelokas ja epäileväinen. On hirveää nähdä kuinka omalla lapsella on niin paha olla. Neljä kertaa vuorokaudessa otettavat verinäytteet rasittavat ja pelottavat Aleksia ja käsi on jo mustelmille piikitetty.

Itse kävin la-su kotona nukkumassa ja hakemassa tavaroita pidempää reissua varten. Oli ihanaa päästä kunnolla itkemään pahaa oloa. Itku tuli heti sairaalasta lähdettyä ja yltyi entisestään kun näin kotona kaikki Aleksin tavarat. Tätä tunnetta on vaikea kuvailla…niin kauhea se on.

Tänään Aleksille laitettiin keskuslaskimokatetri (CVK) jota on tarkoitus pitää vähintään vuosi. Nukutuksessa otettiin myös LYP ja selkäydinneste näyte. Niistä saadaan varma diagnoosi ja enemmän tietoa sairaudesta. Keskuslaskimokatetri on ihana keksintö, koska verikokeet voidaan ottaa suoraan siitä eikä tarvitse pistää. Heräämöstä tullessaan Aleksi oli itkuinen ja väsynyt.

Odottelimme LYP:n vastausta malttamattomina ja illalla lääkäri kertoi sen. Aleksi sairasti akuuttia lymfaattista leukemiaa ja korkeiden valkosoluarvojen takia häntä hoidettaisiin nk. korkean riskin hoitokaavion mukaan. Viikon tai kahden päästä saisimme tarkempia kromosimivastauksia, joista näkee ennusteen ja hoito voidaan suunnitella sen mukaan.

Illalla Aleksilta oli irronnut keskuslaskimokatetri ja päähän jouduttiin laittamaan kanyyli. Tuntuu niin pahalta kun Aleksi joutuu kokemaan niin paljon kipua ja käymään tämän kaiken läpi.

Aleksi 19.7.2010

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti