keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

22.7.2009

Tänään on ollut rankka päivä. Timo lähti aamulla kotiin kun tunsi olonsa flunssaiseksi. Aleksi on ollut tänään ehkä hiukan paremmalla tuulella, vaikkakin neljän seinän sisällä olo ahdistaa poikaa huomattavasti. On mukava huomata että Aleksi alkaa tottua hoitajiin pikkuhiljaa.
Aleksin vatsa on ollut tänään ripulilla ja nenä vuotanut. Päivä on tuntunut pitkältä, kun koko ajan on yritettävä pitää poika tyytyväisenä ja viihtyvänä…Aleksi kun ei pääse edes käväisemään oven ulkopuolella.
Olen tänään itkeskellyt aika paljon. Pojan nukuttaminen, raivonpuuskat ja oma tuoksu ovat vaikeita hetkiä. Olenkin nyt päättänyt että on elettävä tässä hetkessä ja nautittava siitä…huomisesta kun ei koskaan tiedä.
Aleksi sai tänään neljän tunnin sytostaattihoidon. Keskustelin tänään lääkärin kanssa myös leukemian periytymisestä ja sovimme että juttelemme myöhemmin geeniasantuntijan kanssa. Siirryimme tänään ottamaan kortisonin sun kautta ja hankalaa on ollut.
Plastien osuus veressä oli tänään 89%
Itseäni pelottaa aivan suunnattomasti! Tämä tuska on sanoinkuvaamaton. Plastien eli syöpäsolujen määrä valkosoluista mietityttää… Mitä sitten tapahtuu jos määrä ylittää 100%? Milloin sytostaatit yleensä alkavat vaikuttaa? Kuinka nopeasti plastien määrä voi lisääntyä? Täytyy huomenna keskustella lääkärin kanssa näistä asioista…pelko on niin suurta! Rakas taivaanisä, paranna pieni poikamme!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti